Yrityksen tarina
Vallilan Takomo Oy - suomalainen perheyritys neljännessä sukupolvessa
Vallilan Takomo aloitti toimintansa Helsingin Pasilassa vuonna 1945. Aluksi yrityksen nimi oli Vallilan Hitsaamo ja Takomo mutta myöhemmin nimi lyhennettiin muotoon Vallilan Takomo. 1960-luvun alussa yritys siirtyi Helsingin Pitäjänmäkeen, jossa perheyritys toimii edelleen nyt jo neljännessä sukupolvessa. Vallilan Takomon alkuperäinen liikeidea autonjousien erikoisliikkeenä on kantanut vuosikymmenten ajan.
Yrityksen perustaminen
Jatkosodan jälkeen rauhan palattua Elis ja Pauli Punkka, isä ja poika, päättivät perustaa oman yrityksen. Vallilan Hitsaamo ja Takomo rakennettiin vuonna 1945 Pasilan Kumpulantielle kaupungilta vuokratulle tontille. Taloudellista apua yrityksen käynnistämiseen saatiin Eliksen entisiltä työkavereilta ja Elis Punkan entiseltä työantajalta S.P.J. Keinäsen Autokorjaamolta. Keinäseltä mukaan uuteen yritykseen siirtyi myös neljä asentajaa. Ammattitaitoisena seppänä Elis hoiti taonta- ja korjaustyöt ja jatkosodan taistelussa oikean kätensä menettänyt Pauli kaikki hallintotyöt.
Töitä riiti alusta lähtien. Sodan runtelema ajoneuvokalusto oli saatava nopeasti kuntoon. Häkäpyttyjä piti kunnostaa ja myöhemmin niiden poistamisessa oli iso urakka. Autojen alustat ja jouset vaativat peruskorjauksia. Suurimpia asiakkaita sodan jälkeen olivat valtion laitosten, kuten Keskon, Valion ja Elannon, kuorma-autokalusto ja linja-autoyrittäjät. Huonot tiet ja raskaat kuormat runnoivat kuorma-autoja ja linja-autoja niin, että niitä oli korjattava usein. Punkan tunnettuuden kasvaessa alalla alkoi muodostua lentäviä iskulauseita, kuten: "Norra poikki - Punkka hoitaa." Kun töitä riitti, saatiin uuden yrityksen lainatkin maksettua pois.
Alussa Vallilan Takomo ja Hitsaamo korjasi myös moottoreita ja jarruja, mutta liiketoiminnan ytimessä olivat jousityöt. Jousiterästä sai ostaa ainoastaan Kansahuollon antamalla luvalla. Teräs oli Imatran Vuoksenniskan terästehtaan valmistamaa ja sitä myi Oy Algol Ab. Omien jousituotteiden valmistamisen yritys aloitti 1950-luvun alussa. Teräs kuumennettiin punaiseksi ja taottiin jousen muotoon, norrien päihin taivutettiin silmät. Elis koulutti pajassa myös uusia seppiä ja pian heitä oli yrityksen palveluksessa kymmenkunta.
Työt tehtiin linja-autovuorojen välissä
Linja-autojen jousitöillä oli aina valtava kiire. Työt jouduttiin tekemään vuorojen välissä ja auton isäntä kierteli hermostuneena vieressä kelloaan vilkuillen. Katkennut norra vaihdettiin jopa vain muutamassa tunnissa ja tarvittaessa jouset vaihdettiin vaikka yöllä. Pauli Punkan periaate oli, että linja-autoja ei seisoteta koskaan yön yli hallissa. Pauli Punkan mieleen oli jäänyt poikkeustapaus, kun Emil Korsisaaren auton korjaustyö myöhästyi. Jousia oli katkennut useampia kuin etukäteen oli ollut tiedossa ja auto myöhästyi vuorolta.
Jousipajalla vieraili suurin osa Helsingin ja Helsingin ympäristön linja-autoyrittäjistä. Pornaisista pajalla poikkesi Armas Forsblom ja Hyvinkäältä Väinö Ventoniemi. Asiakkaina olivat myös muun muassa Helsingin kaupungin liikennelaitos, Pohjolan Liikenne Oy, Åke Sirola, Toreniukset, Olavi Satuli Vihdistä ja VR:n linja-autot ja Suomen Turistiauto Oy.
Muutto Pitäjänmäelle
Pasilaa ryhdyttiin kaavoittamaan uudelleen vuonna 1960. Vallilan Takomo ja Hitsaamo sai kolme kuukautta aikaa muuttaa pois Kumpulantieltä. Kaupunki osoitti uuden tontin Pitäjänmäen Arinatieltä. Uusissa tiloissa työt päästiin aloittamaan vuonna 1962 ja samassa yhteydessä yrityksen nimeksi muutettiin Vallilan Takomo. Arinatiellä sijaitseva halli oli alun perin 400 neliön suuruinen. Vuonna 1977 sitä laajenettiin 600 neliöllä ja vuonna 1985 vielä 250 neliöllä.
Paulin poika Veikko (synt. 1950) tuli yrityksen palvelukseen vuonna 1970. Insinööriopintojen jälkeen vuonna 1976 Veikko siirtyi esimiestehtäviin. Pauli Punkan jäädessä eläkkeelle vuonna 1985 Veikko aloitti yrityksen toimitusjohtajana ja yhtiömuoto muutettiin kommandiittiyhtiöstä osakeyhtiöksi.
Pitäjänmäelle muuton myötä Espoon suunnan liikenteeharjoittajien määrä asiakkaiden joukossa kasvoi. Espoon Auto Oy ja Liikenne Oy:n osakkaat teetättivät paljon töitä. Kiire oli edelleen kovaa. Osa asiakkaista oli niin tiukkoja, että heille ei uskaltanut sanoa, että työ olisi myöhässä.
1980-luku oli Vallilan Takomossa tasaisen kasvun aikaa. Paulin jäädessä eläkkeelle ja Veikon aloittaessa yrityksen toimitusjohtajana vuonna 1985 esimiestehtäviin Veikon rinnalle palkattiin Pekka Toivio. Pekka oli ensimmäinen Punkan suvun ulkopuolinen henkilö esimiestehtävissä. Pekka Toivion työura Vallilan Takomossa jatkui aina vuoden 2023 syksyyn asti, jolloin hän jäi ansaitulle eläkkeelle 38 työvuoden jälkeen.
Jousialan murros ja maahantuonnin aloittaminen
1980-luvulla alalla tapahtui merkittävä muutos, kun ilmajouset alkoivat yleistyä kuorma- ja linja-autojen jousitusratkaisuna teräsjousien sijaan. Myös teräsjousien rakenteessa alkoi samaan aikaan muutos markkinoilla, kun perinteisten lehtijousien lisäksi kuorma-autojen akseleilla alettiin käyttää paraabelisia teräsjousia. Muutokset vaikuttivat merkittävästi Vallilan Takomon toimintaan, sillä ilmajousia ja paraabelisia teräsjousia ei takomalla voinut korjata. Olemassa olevat tuotantomenetelmät eivät myöskään soveltuneet paraabelijousien valmistamiseen. Jousiala koko maassa oli tullut murrokseen, johon jousialan yritysten tuli sopeutua.
Alan muutosten seuraksena Vallilan Takomo aloitti jousien maahantuonnin yhdessä muilla paikkakunnilla toimivien jousipajojen kanssa. Jousipajojen yhteistyö maahantuonnin osalta kesti kymmenisen vuotta. Yhteistyön päättymisen jälkeen Vallilan Takomo jatkoi jousien maahantuontia itsenäisesti ja alkoi kehittää maahantuontitoimintojaan entistä vahvemmaksi osaksi yrityksen toimintaa. Ilmajousien ja paraabelijousien yleistyessä sepän työlle oli kuitenkin edelleen kysyntää. Perinteiset trapetsilehtijouset ovat vielä 2020-luvullakin yksi ajoneuvoissa käytetty jousiratkaisu ja niiden valmistaminen ja korjaaminen työllistää edelleen seppiä Pitäjänmäen jousipajassa kuten myös paraabelijousien korjaaminen ja paraabelijousiin asiakastarpeen mukaan tehtävät muutos- ja vahvistustyöt.
Jousialan muutosten lisäksi 1990-luvun lama koetteli myös Vallilan Takomoa. Yrityksen vahva tase auttoi selviytymään haastavista lamavuosista. Vaikeinakin aikoina Vallilan Takomo halusi pitää kiinni ammattitaitoisista ja pitkäaikaisista työntekijöistään eikä henkilökunnun irtisanomisiin tai lomautuksiin ryhdytty.
Vuoden helsinkiläinen yritys 2001 ja neljäs sukupolvi
Vuonna 2021 Helsingin Yrittäjät palkitisivat Vallilan Takomo Oy:n vuoden helsinkiläisenä yrityksenä. Tunnustus kohdistettiin yrittäjä Veikko Punkalle ja hänen puolisolleen Hannelelle, joka työskenteli yrityksessä myös useita vuosia. Tunnustuksella Helsingin Yrittäjät halusivat korostaa erityisesti perheyrittäjyyden ja työntekijöihin kohdistuvan vastuuntunnon merkitystä. Samana vuonna Veikko Punkan poika Teemu Punkka aloitti yrityksessä vakituisena työntekijänä. Toimitusjohtajan tehtävät siirrettiin Teemulle vuonna 2008 Veikon jatkaessa edelleen myynti- ja työnjohtotehtävissä eläkkeelle siirtymiseen eli vuoteen 2015 asti. Vallilan Takomo oli siirtynyt neljännelle sukupolvelle.
2000-luku toimintojen kehittämisen aikaa
Vallilan Takomossa 2000-luku on ollut toimintojen kehittämisen aikaa. Toimintoja on kehitetty asiakastarpeiden tapahtuneiden muutosten ja tekniikan kehittymisen seurauksena. 2000-luvun alussa tietotekniikka otettiin avuksi eri toimintojen ja prosessien tehostamiseksi. Yritys on ollut myös alan edelläkävijä digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Tästä hyvänä esimerkkinä on yrityksen verkkokaupan avaaminen vuonna 2015.
Vuonna 2009 Vallilan Takomo laajensi toimintaansa avaamalla uuden toimipaikan vastavalmistuneen Vuosaaren sataman alueelle. Toimipaikka oli osa raskaan kaluston huoltokeskittymää. Pitäjänmäen toimipaikassa työt jatkuivat kuten ennenkin. Vallilan Takomo palveli asiakkaitaan kahdessa eri toimipaikassa, Pitäjänmäessä ja Vuosaaressa, kymmenen vuoden ajan kunnes toiminnan tehostamiseksi ja osin päällekkäisten toimintojen karsimiseksi toiminnot päätettiin keskittää takaisin yhteen toimipaikkaan Pitäjänmäelle. Vuosaaressa työskennelleet asentajat ja Vuosaaren työnjohtajana vuonna 2009 aloittanut Marko Sirén siirtyivät Vuosaaresta Pitäjänmäkeen työskentelemään. Samalla Pitäjämäen toimintoja laajennettiin uudella 500 neliön kokoisella varastolla varastotoimintojen ja logistiikan tehostamiseksi.
Hitsaamosta ja Takomosta maan monipuolisimmaksi jousialan yritykseksi
Ilmajousien lisääntyessä etenkin jakelu- ja linja-autoissa Vallilan Takomo on kehittänyt toimintojaan vastaamaan muuttuneita asiakastarpeita. Yrityksen uusien tuoteryhmien ja toimintojen myötä asiakaskunta on monimuotoistunut vuosien varrella. Kuorma-autojen jousitöiden lisäksi yritystä työllistävät pakettiautoihin, pickupeihin, matkailuautoihin ja henkilöautoihin tehtävät jousityöt. 1990-luvulla ja 2000-luvun aikana markkina-alue on kasvanu koko maan kattavaksi. Autoilijoiden ja kuljetusliikkeiden lisäksi asiakaskohderyhmiä ovat nykyisin myös varaosaliikkeet ja korjaamot, automyyjät ja varustelijat sekä autojen maahantuojat. Perinteisten lehtijousien lisäksi tuoteryhmiin kuuluvat ilmajouset, kierrejouset ja iskunvaimentimet. Maahantuontiverkosto kattaa useita Euroopan maita. Vallilan Takomo on 2020-luvulle tultaessa ja neljän sukupolven aikana kasvanut Vallilan Hitsaamosta ja Takomosta maan monipuolisimmaksi jousialan yritykseksi unohtamatta juuriaan perinteisten lehtijousien valmistajana ja korjaajana.
Kuva1: Yrityksen perustaja Pauli Punkka nuorena miehenä vuonna 1952.
Kuva2: Kuva otettu Kumpulantiellä Vallilan Takomon ensimmäisenä työpäivänä vuonna 1.8.1945. Kuvassa yrityksen ensimmäisen asiakkaan taksiautoilija Milu Kuusiston auto.
Kuva3: Työntekijöitä Vallilaan tehdyn uudisrakennuksen edessä vuonna 1957. Edessä vasemmalla yrityksen perustajat Pauli Punkka ja Elis Punkka.
Kuva4: Vallilan Takomon toimipaikka Arinatiellä 2000-luvun alkupuolella.
Kuva 5: Vallilan Takomon työntekijät kuvattuna Pitäjänmäessä 1990-luvun lopussa. Kuvassa edessä vasemmalla Pekka Toivio ja hänen vieressään yrittäjä toimitusjohtaja Veikko Punkka.
Kuva6: Vallilan Takomon Arinatien toimipaikka kuvattuna vuonna 2020.
Elis Punkka (1899-1970)
Yrityksen perustaja Elis Punkka syntyi Suomenniemen Punkan kylässä, mistä hän muutti Lappeenrantaan työskentelmään Heskamon pajalle. Lappeenrannasta Eliksen matka jatkui Helsingin pitäjän Malmille 1930-luvulla. Sepän taitoja Elis kartutti lisää S.P.J. Keinäsen autokorjaamolla Helsingissä Lönnrotinkadulla. Keinäsellä Elis oli töissä viitisen vuotta ennen kuin perusti Vallilan Hitsaamon ja Takomon yhdessä poikansa Paulin kanssa.
Pauli Uljas Punkka (1924-2010)
Pauli syntyi Suomenniemellä 15.4.1924. Pauli varttui Helsingin Punavuoressa. Koulussa hän viihtyi vain muutaman vuoden, koska työnteko ja kilpanyrkkeily miellyttivät Paulia lukemista enemmän. Sepän töitä Pauli pääsi harjoittelemaan isänsä jalanjäljissä Keinäsen autokorjaamolla juuri ennen talvisodan alkamista. Lappeenrannassa varusmiespalvelustaan ratsumiehenä suorittanut Pauli lähetettiin jatkosotaan Jääkäripataljoona 6:n joukoissa. Hän haavoittui Lutikkavaaran taistelussa Ilomantsissa elokuussa 1944 ja menetti oikean kätensä.
Haavoittuminen tiesi lupaavan nyrkkeilyuran loppumista. Ennen jatkosotaa Pauli oli otellut kolmessakymmenessä kansallisessa ja kansainvälisessä ottelussa. Sodan jälkeen Pauli toimi Helsingin Tarmossa nyrkkeilyvalmennus- ja järjestötehtävissä ja oli perustamassa legendaarista Tarmon tallia yhdessä Arvi Lehtelän kanssa.
Sodassa invalidisoituneiden työmahdollisuudet olivat rajalliset. Pauli perusti isänsä Eliksen kanssa Vallilan Takomon vuonna 1945 ja ryhtyi liikkeenharjoittajaksi. Nuorekkaan ja huumorintajuisen Paulin positiivinen elämänasenne tarttui ympärillä oleviin ihmisiin. Tarvittaessa hän oli myös tiukka ja tinkimätön.
Pauli jäi eläkkeelle perustamastaan yrityksestä Vallilan Takomosta vuonna 1985 ja siirsi yrityksen vetovastuun pojallensa Veikolle. Pauli kuoli Kaunialan sotavammasairaalassa 9.12.2010. Ennen kuolemaansa Pauli ehti vielä nähdä yrityksen laajentumisen Vuosaaren satamaan ja yrityksen vetovastuun siirtymisen neljännelle sukupolvelle, pojanpojallensa Teemulle.
Teksti: Vallilan Takomo Oy, 2023. Lähteet: Jari Kurkinen: Vallilan Takomo Oy Seuran kannattajajäseneksi, Hetku. Suomen Linja-autohistoriallisen Seuran jäsenlehti No 2 2006. Veikko Punkan haastattelu. https://pitajanmakimuistelee.com/elinkeinoelama/vallilan-takomo-oy/. Helsingin Sanomat 9.12.2020. Kuvat: Punkan perhearkisto, Jussi-Petteri Lappi, Vallilan Takomon arkistot.